Teneriffan matkalla tutustuin erääseen tyttöön Porista/Turusta ja ystävystyimme heti. Hänellä on nyt toukokuussa synttärit ja päätin muistaa häntä, näin etänä, kortin lisäksi pienen pienellä lahjalla. Tein hänelle helmistä perhosen, korvikset ja sen lisäksi lähetin vähän suussa sulavaa suklaata ja teetä:)
Onnea Johanna ja toivottavasti tapaamme pian!
6 kommenttia:
Sä olet kyllä helmityö-ekspertti. Hienoja askarteluja kaikki nuo muutkin, mitä oot tehny. :)
Kiitti:) Äippä tilasi keittiönverhoihin samanlaisia perhosia, mutta saa nähä, milloin saan sellaiset kotiin aikaiseksi:D
Ihania kortteja taasen! Mä oon nyt ihan mökkiytynyt tänne kotiin... Ei jaksa lähteä kirkonkylää kauemmas. Ei käyty synttäreillä, onneks ei tarvinnu anoppia lähteä viemään Iisalmeen... Ehkä tää on tätä kuuluisaa kevätmasennusta! :D Ha ha. No joo, mutta eiköhän voimat taas palaudu sitten kesäkuun alkuun... Parempi ainakin olisi! Mä rupesin varmuuden vuoksi jo syömään vitamiinejakin! ;D
Jonez,
Tai sit ihan vaan sitä kevätuupumusta. :) Syksyn heiniä ne masennukset hei. :D
Voi voi, kun pian päästäisiin käymään taas siellä suunnalla. Nyt on ihan eri maisemat oottamassa, kun ei oo lunta. Joka tarkoittaa varmaan sitä, että eksymme jälleen... :D
No joo, mun puolesta kaikenlaiset ja masennukset ja uupumukset saavat jäädä, en harrasta! ;D Laiskottelua kylläkin, ainakin mielessäni, sillä Sanni ei siihen paljoa mahdollisuuksia anna!
Totta, nyt me varmaan sitten eksytään liian vihreyden takia! O_o Ei voi osata kotiin jos kyltissä ei lue koti niin ja niin monta kilometriä. :D
Tällä kertaa mä taidan kyllä piirtää sitten ihan kartan sinne "kotiin" :) Ei tartte naapuripitäjien kautta kierrellä :D
Ps. mun tulppaanit alkaa jo vähitellen kukkia, joten...
Lähetä kommentti